MAANDITAARE :
Boolumbal Boolumbal
Mi yiɗaa maanditaaje yoga yimɓe ɓennira nih, tawo mi ballaaki ɗereeji am pelemlemi leemondirɗi, ngam seedtaade meeftannde e golle mumen jokkooje yiƴdoyde e pele aduna. Ndogu reedu noon yaniino e rawaandu, ndu wiyi: "a yanii e baawɗo, mbiɗo waawi seŋseŋ mbiɗo waawi leŋleŋ." Oo ɗoo gorkaajo, kala ko mbaaw-mi winndude e makko mi yawat; sibu ko golle ɗee potiri noon. Kono mi yettii Allah:
1- Nde o addani en Pullo Gaynaako, woni jannguɗo peɗɗitiiɗo.
2- O woni ganndo ittuɗo jeyaa e jagge kerɗe Pulaar, ɗe mooƴu waawanaa
3- O woni deƴƴa-golloowo daɗɗo e miin-miinaagu
Nde Baydi Kacce Paam waraa, ine yahra duuɓi 26, cagataagal timmungal. Ko e ɗiin duuɓi, o taƴi leggal daande Abbel Sanndee. Nde Muhammadu F. Sih, winndi deftere tiitoriinde "Binndanɗe hiisankooje" ine yahra e duuɓi 26. O hanndorii kunuɗe ɓeen faamtorɓe, wiyatnooɓe ɗemɗe afrikyankooje ngalaa hattan roondaade gannde kese. Piyen kaan hello, ngati diwaama. Hammadi yerwiima kaan haa ɗiggi ɗaati, weli riŋkaade.
Mi araani ruttaade e dewrewe makko, hollirde ko 23 siilo1990 o ari e aduna. Walla wiyde o heɓi Bak makko o waɗi e jiifa ko e 2009, maa nih o heɓi doktoraa 2017.
Mi araani ruttanaade to baɗte njeenaaje e cuɓtaaje ɗe o dañi ɗee, sibu yettere Allah ine wayi no binaadu. Mi artaani e Hammadi cuɓtaaɗo hitaande 2014, yimɓe 11e nder 800 neɗɗo ngam heɓde Bourse ganndaaɗo biyateeɗo DIM (Domaine d'Interêt Majeur) ɗowirɗo golle doktoraa makko. Winndannde ndee, ine waawnoo tan tonngaade e jeewte ɗe o ɗowi nder pottitte hakkunde-leyɗeewe paatuɗe e Hiisiwal.
Ngam leñol hoonoo, fawa kalfaandi mum e leñol hono mum, alaa e sago mara wooturu e ɗii calɗi; jaŋde, karallaagal walla harbiyankaagal. Daartol jaŋtaniima en, Laamu Jaa-oogo hoonirnoo ko e oogirɗe ari addori mbaylaandi, yonta Suleymaani Baal ummitorii ko jaŋde, so Ngenndiiji Dentuɗi Amerik tamii hannde winndere ndee maaɓdi ko calɗi limtaaɗi ɗii kala, ndeke jommbaani ɗi koonoo kala doŋre waawnde dikkondirde e majji. Ko e ngaal hakkillantaagal lawɗungal, faamaamuya yuumtuka oo gorkaajo ƴoogtiiɗo gila nde mbuuɗu naange laataaki tawo deroyel nde feeteeto waɗi haa hiwi-pooli ko ndeen o yahi lohoyde. Pullo Gaynaako, ko gila aɗa woni wuufdu ɗaminaare e yaakaare jogaa, ndeke so pelemiri heɓaama ko waasde ma woorde boleeru ndu njagguno-ɗaa. Mawɗo oo wagginiino: "ko alaa hoore yahataa, kono kadi ko waɗi koye sappo jaasii ɗum.". Ndeke a laatiima ɗeen maysaaje, ƴaañorɗe. Neɗɗo ine wona ganndo, tawo wonaa ganndo ittuɗo maa ganndal ngal heelɗaani. Kono Geno daɗndii ma e ɗeen geɗe kala. A laatiima duballeewi ngoɗɗuki, ngubiiki mbiifniiki ɓuuɓnanoowi satiiɓe ɗumen e woɗɗuɓe kala. To fannu hiisiwal, a laatiima ɗoon sorbaddi wonande ɓeen sukaaɓe maa nih sagataaɓe heɓindiiɓe ɗemɗe koɗe, fannuriiɓe hiisiwal, nduŋtii ndokki keeci ɗemɗe neeniije. Hammadi! Baalaaje maa kala tiifondirɗe teddeendi mum pakitndi, hay so a heɓaani cemmbinaali feeñataa e maa yeeso caggalyankeewo, ko ganndal jalbowal, keelɗungal ngardin-ɗaa. Ɗuum waɗi, ɓeen faamtorɓe nuuntorɓe, deŋnuɓe e ngaanndiiji mumen wonde ɗemɗe afrikyankooje ngalaa hattan tammbaade gannde kese, neeɓaani njayli-ɗaa mbinndu-ɗaa deftere tiitoriinde "Binndanɗe hiisankooje" ngam hanndoraade kunuɗe maɓɓe. Hammadi, oo jihaadi mo ngon-ɗaa golle tedduɗe potnooɗe fawaade dow koye 10 walla nih leñol no diidorinoo, Geno rokkii ma softeende, mbaawka e wonde ŋelɗo peeleelo gudditiiɗo waɗde ɗeen golle e nder dumunna daɓɓo. A wonaa tan jowitiiɗo kamdiniiɗo, kono ko a joom hakkillantaagal ŋellitiingal, kuuñtanaaɗo tafngo kelmeendi, kaayanaaɗo konngol ñaastoriiɗo ndiin kelmeendi fannuyankoori e ɗemngal Pulaar-Fulfulde. Hammadi! Wiɗto maa haaɗaani tan e ndonaandi sewlo maa, kono lottundu mum woɗɗoyii yettiima nih to hirnaangeyankooɓe e anndinde ndeke ganndal anndaa ɗemngal, wonaa paɗe potndirteeɗe. A momtii ndeen juumre mawnde, nde hay annduɓe men ndaɗaani. Kono a firtii ɗiin cokki, ndiin mbildi cuggunoondi ndoomndoomki.
A ittii kumpa, sikkunooɓe so ɗeen gannde kese mbaɗtaama e ɗemɗe afrikyankooje teeŋti e Pulaar-Fulfulde, wonanta en ko tiifre. Hammadi! Aan kala e wonde kanngameeri pattamlamiiri, gollortoondi nder jammaagu mbajabinngu, njeñtinoondi a alaa miin-miinaagu ko foti no mittere. A siŋkirii giɗli maa e Pulaar golle, a anndinii yiɗde huunde waasa daranaade ɗum kaaɗdi baawɗe mum, ko yiɗde lummbaade tawa yiɗaa muɗde. Defte maa muulaaɗe, wonaa tan gannde kese ɗee, kono a ɓeydorii heen alɗinde ɗemngal ngal. Sibu tafngo kelmeendi maa. A faamii law kala ɗemngal pentowal kelme paggittoongal, ko ngal ɗoon ɓurata ɗemɗe goɗɗe ɗee.
Jaayre Pinal-JP
Tags:
Source: https://golalmedia.org
1- Nde o addani en Pullo Gaynaako, woni jannguɗo peɗɗitiiɗo.
2- O woni ganndo ittuɗo jeyaa e jagge kerɗe Pulaar, ɗe mooƴu waawanaa
3- O woni deƴƴa-golloowo daɗɗo e miin-miinaagu
Nde Baydi Kacce Paam waraa, ine yahra duuɓi 26, cagataagal timmungal. Ko e ɗiin duuɓi, o taƴi leggal daande Abbel Sanndee. Nde Muhammadu F. Sih, winndi deftere tiitoriinde "Binndanɗe hiisankooje" ine yahra e duuɓi 26. O hanndorii kunuɗe ɓeen faamtorɓe, wiyatnooɓe ɗemɗe afrikyankooje ngalaa hattan roondaade gannde kese. Piyen kaan hello, ngati diwaama. Hammadi yerwiima kaan haa ɗiggi ɗaati, weli riŋkaade.
Mi araani ruttaade e dewrewe makko, hollirde ko 23 siilo1990 o ari e aduna. Walla wiyde o heɓi Bak makko o waɗi e jiifa ko e 2009, maa nih o heɓi doktoraa 2017.
Mi araani ruttanaade to baɗte njeenaaje e cuɓtaaje ɗe o dañi ɗee, sibu yettere Allah ine wayi no binaadu. Mi artaani e Hammadi cuɓtaaɗo hitaande 2014, yimɓe 11e nder 800 neɗɗo ngam heɓde Bourse ganndaaɗo biyateeɗo DIM (Domaine d'Interêt Majeur) ɗowirɗo golle doktoraa makko. Winndannde ndee, ine waawnoo tan tonngaade e jeewte ɗe o ɗowi nder pottitte hakkunde-leyɗeewe paatuɗe e Hiisiwal.
Ngam leñol hoonoo, fawa kalfaandi mum e leñol hono mum, alaa e sago mara wooturu e ɗii calɗi; jaŋde, karallaagal walla harbiyankaagal. Daartol jaŋtaniima en, Laamu Jaa-oogo hoonirnoo ko e oogirɗe ari addori mbaylaandi, yonta Suleymaani Baal ummitorii ko jaŋde, so Ngenndiiji Dentuɗi Amerik tamii hannde winndere ndee maaɓdi ko calɗi limtaaɗi ɗii kala, ndeke jommbaani ɗi koonoo kala doŋre waawnde dikkondirde e majji. Ko e ngaal hakkillantaagal lawɗungal, faamaamuya yuumtuka oo gorkaajo ƴoogtiiɗo gila nde mbuuɗu naange laataaki tawo deroyel nde feeteeto waɗi haa hiwi-pooli ko ndeen o yahi lohoyde. Pullo Gaynaako, ko gila aɗa woni wuufdu ɗaminaare e yaakaare jogaa, ndeke so pelemiri heɓaama ko waasde ma woorde boleeru ndu njagguno-ɗaa. Mawɗo oo wagginiino: "ko alaa hoore yahataa, kono kadi ko waɗi koye sappo jaasii ɗum.". Ndeke a laatiima ɗeen maysaaje, ƴaañorɗe. Neɗɗo ine wona ganndo, tawo wonaa ganndo ittuɗo maa ganndal ngal heelɗaani. Kono Geno daɗndii ma e ɗeen geɗe kala. A laatiima duballeewi ngoɗɗuki, ngubiiki mbiifniiki ɓuuɓnanoowi satiiɓe ɗumen e woɗɗuɓe kala. To fannu hiisiwal, a laatiima ɗoon sorbaddi wonande ɓeen sukaaɓe maa nih sagataaɓe heɓindiiɓe ɗemɗe koɗe, fannuriiɓe hiisiwal, nduŋtii ndokki keeci ɗemɗe neeniije. Hammadi! Baalaaje maa kala tiifondirɗe teddeendi mum pakitndi, hay so a heɓaani cemmbinaali feeñataa e maa yeeso caggalyankeewo, ko ganndal jalbowal, keelɗungal ngardin-ɗaa. Ɗuum waɗi, ɓeen faamtorɓe nuuntorɓe, deŋnuɓe e ngaanndiiji mumen wonde ɗemɗe afrikyankooje ngalaa hattan tammbaade gannde kese, neeɓaani njayli-ɗaa mbinndu-ɗaa deftere tiitoriinde "Binndanɗe hiisankooje" ngam hanndoraade kunuɗe maɓɓe. Hammadi, oo jihaadi mo ngon-ɗaa golle tedduɗe potnooɗe fawaade dow koye 10 walla nih leñol no diidorinoo, Geno rokkii ma softeende, mbaawka e wonde ŋelɗo peeleelo gudditiiɗo waɗde ɗeen golle e nder dumunna daɓɓo. A wonaa tan jowitiiɗo kamdiniiɗo, kono ko a joom hakkillantaagal ŋellitiingal, kuuñtanaaɗo tafngo kelmeendi, kaayanaaɗo konngol ñaastoriiɗo ndiin kelmeendi fannuyankoori e ɗemngal Pulaar-Fulfulde. Hammadi! Wiɗto maa haaɗaani tan e ndonaandi sewlo maa, kono lottundu mum woɗɗoyii yettiima nih to hirnaangeyankooɓe e anndinde ndeke ganndal anndaa ɗemngal, wonaa paɗe potndirteeɗe. A momtii ndeen juumre mawnde, nde hay annduɓe men ndaɗaani. Kono a firtii ɗiin cokki, ndiin mbildi cuggunoondi ndoomndoomki.
A ittii kumpa, sikkunooɓe so ɗeen gannde kese mbaɗtaama e ɗemɗe afrikyankooje teeŋti e Pulaar-Fulfulde, wonanta en ko tiifre. Hammadi! Aan kala e wonde kanngameeri pattamlamiiri, gollortoondi nder jammaagu mbajabinngu, njeñtinoondi a alaa miin-miinaagu ko foti no mittere. A siŋkirii giɗli maa e Pulaar golle, a anndinii yiɗde huunde waasa daranaade ɗum kaaɗdi baawɗe mum, ko yiɗde lummbaade tawa yiɗaa muɗde. Defte maa muulaaɗe, wonaa tan gannde kese ɗee, kono a ɓeydorii heen alɗinde ɗemngal ngal. Sibu tafngo kelmeendi maa. A faamii law kala ɗemngal pentowal kelme paggittoongal, ko ngal ɗoon ɓurata ɗemɗe goɗɗe ɗee.
Jaayre Pinal-JP
Tags:
Source: https://golalmedia.org